maanantai 9. lokakuuta 2017

Uusi hevonen, uusi blogi, kokonaan uusi alku...


Heippa taas! Toivottavasti teillä meni kesä hyvin ja saitte tehtyä kaiken mitä halusitte - unohtamatta löhöilyä ja oleskelua! ;)  Mun kesä meni Ruotsissa eräällä siitostallilla kesähommissa. Oli muuten ihan unelmaduuni! Mutta se ei nyt ole tämän postauksen aihe.

Vaan niin ne suunnitelmat ja elämä muuttuu, ja mulle saapui ylläpitoon ihana ruunanretale nimeltä Sergei Harmi. Meidän yhteistä taipaletta voi seurata mun uudessa blogissani:



Toivottavasti nähdään uuden blogin puolella! Tämä blogi kiittää lukijoitaan, kumartaa ja kuittaa. :)

tiistai 2. toukokuuta 2017

I think it's time to say goodbye...

Pitkän harkinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että lopetan bloggaamisen ainakin joksikin aikaa...

Aloitin bloggaamisen syksyllä 2012, pian sen jälkeen, kun aloitin ratsastuksen Punametsän ratsastuskoululla. Alkuun postaukset olivat ihan järkyttäviä, lyhyitä ja kuvattomia selityksiä ratsastuksista, hoitamisesta ja talleilusta. Sittemmin olen blogin alkutaipaleen postaukset ottanut pois näkyvistä - mutta ne ovat edelleen mulla luonnoksissa muistona.

Bloggaaminen on ollut iso osa elämääni. Tän blogin lisäksi mulla on ollut ties kuinka monta blogia, kuvablogista lifestyleblogiin, heppablogi ja muistaakseni vielä jostain muusta aiheesta. Mutta vain tämä blogi on säilynyt alusta loppuun - vaikka nimi ja osoite on vaihtunut useaankin otteeseen. Muun tyyppisen blogin kirjoittaminen ei vain koskaan tuntunut luontevalta, omalta.


This is where the chapter ends
A new one now begins
Time has come for letting go
The hardest part is when you know
All of these years, when we were here
Are ending, but I'll always remember


Mutta nyt mun on aika jättää hyvästit tälle blogille, sillä en ole yhtään varma heppakuvioistani nyt toistaiseksi, kun Ismokin muutti pois Punametsästä. Monta heppaa olisi "tarjolla", valmentautumiseen ja kisaamiseen, mutta katsotaan, mitä tulevalla kesällä on mulle annettavana. ;)  Vielä en sen tarkemmin osaa heppakuvioista kertoa, kun ovat itsellenikin vielä vähän auki. 

Jatkan joidenkin blogien seurailua, tosin varmaan enimmäkseen snapin ja ig:n puolella. Molempia päivittelen itsekin suht usein, eli jos vielä kiinnostaa seurailla mun menoa, niin lisäilkää snapchatissa tiamikaelaa, instagramissa heppailut team.pelkonen ja oma insta tiapelkonen


Where the water meets the land
There is shifting in the sand
Like the tide that ebbs and flows
Memories will come and go
All of these years, when we were here
Are ending, but I'll always remember


Ensi syksynä suuntaan joko Lappeenrannan suuntaan opiskelemaan, tai mahdollisesti (toivottavasti, mutta tuskin) Helsingin yliopistoon. Opiskelun osalta suunnitelmat ovat jo varmoja, mutta muuten mun elämäni on tällä hetkellä yhtä kaaosta. Toivottavasti tämän kesän aikana kaikki selkenee myös mulle itselleni. :D  

Katsotaan, palaanko joskus tänne bloggauksen pariin, vai oliko tämä tässä. :)  Jätän blogin kuitenkin julkiseksi, jotta voin itsekin palata sitä lukemaan kirjautumatta itse bloggeriin. Tuskin monikaan muu blogia enää palaa selailemaan myöhemmin..

Mutta kiitos kaikille blogiani seuranneille, lukijoille, kommentoijille ja muutenkin kaikille, jotka ootte olleet mukana hyvinä ja huonoinakin hetkinä, tsemppaamassa ja piristämässä päivää ihanilla kommenteilla. Kiitos♥


Now the page is turned
The stories we will write...

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Hengissä ollaan!

Aurinkoista kevättä sinne ruudun toiselle puolelle♥

Blogia seuranneet onkin varmaan huomanneet, että oon pitänyt pientä taukoa bloggaamisesta, enkä ole juuri koneellakaan kerennyt olla. Bloggaaminen vie paljon aikaa, mutten silti halua välttämättä vain lopettaa blogiani kesken. On ihana lukea vanhoja postauksia (ja nauraa niille :D), ja huomata kehitys ja miten ratsastus on muuttanut mua ihmisenäkin. Sitä on ehkä vaikea selittää, mutta tajuatte jos tajuatte. ;) Mutta mä en olisi tässä ja nyt, tässä elämän tilanteessa, ilman ratsastusta ja tätä blogia. Blogi on vaihtanut nimeä ja osoitetta useampaan kertaan, kuiun jaksan edes muistaa. Mutta mukana se on ollut koko ratsastus"urani" aikana.

Annen kouluvalmennus 23.2.


Haluan kuitenkin vielä pyytää äkkinäistä hiljaisuutta anteeksi. Mutta joka kerta, kun halusin tulla postaamaan, tai edes ilmoittamaan "lyhyestä" tauosta, niin jotain muuta menoa tuli ja en päässyt koneellekaan moniin viikkoihin. Ja sittemmin tuntui vain hassulta tulla päivittämään jotain "taukoa hetken ajan" tai sitten vanhoja postauksia.

Mulle bloggaaminen on ollut rentoa päivittelyä, vähän kuin päiväkirjan pitämistä. Viime vuoden puolella siitä tuli enemmän tai vähemmän suorittamista. Kuvia piti olla - ja tietysti videoita - joka postauksessa. Piti julkaista mahdollisimman pian tapahtumista (kisat, valmennukset, ratsastukset....) ja siitä alkoi tulla pientä stressiä. Oon tän vuoden puolella ratsastellut niin montaa hevosta epäsäännöllisen säännöllisesti Ismon ja Grandin lisäksi, etten enää kerennyt postailla kaikesta - ei sillä, että kuvamateriaaliakaan olisi ollut jokaiselta kerralta. Alkoi jo vähän ärsyttämään koko blogi, kun täytyi postailla. Blogin hiljaiselon aikana en ole oikeastaan käynyt edes lukemassa muidenkaan blogeja enää. Joitain satunnaisia postauksia tietyistä blogeista, mutta ei sen kummempaa.

Oon myös moneen kertaan miettinyt, jos olisi aika jättää bloggaaminen kokonaan ja vain keskittyä omaan elämään. Lopettaa bloggaaminen?!

Ompun valkku 26.3.

Jotenkin ihana huomata, miten hyvältä tuntuu taas kirjoittaa tänne. Mulla olisi hirveästi materiaalia; kuvia, videoita, kerrottavaa ja selitettävää. Mutta kolme kuukautta on pitkä aika pitää blogi hiljaisena. Haluaako kukaan edes niistä vanhoista valmennuksista lukea? Kisojakaan ei ole ollut oikeastaan... Tosin muutamat on nyt tulossa kevään mittaan. Mulla olisi ihan liikaa kerrottavaa, mutta en oikein enää tiedä, haluanko jakaa niin paljoa blogin puolella - varsinkaan, kun jotkut tulevaisuuden asiat ei vielä ole 100% varmoja...

Jos jatkan blogia, aloitetaanko vain tästä hetkestä, vai haluatteko lukea alkuvuoden tapahtumista?


Ismon kanssa vähän itsenäistä jumppailua


Puniksessa voidaan hyvin! Ismon kanssa on palailtu esteidenkin pariin, Grandin kanssa on kouluvalkkuja ja treenattu koulua taas enemmän, Eetun kanssa pääsin maastoon, kenttä alkaa olemaan sula ja hevosilla kevättä rinnassa. Yksi myös poistui joukostamme tänä vuonna, nimittäin Robin-poni. Jälkeen jäi monta surullista ponityttöä, mutta elämä jatkuu. ♥  Vihdoinkin on myös Puniksen kenttä siinä kunnossa, että pian pääsee kunnolla hyppäämään jo siinäkin. 

Gerard Clarken estevalmennus 4.2.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Cinnan estevalmennus Ismolla

Kuten otsikosta näkee, osallistuttiin Ismon kanssa Cinnan estevalmennukseen ensimmäistä kertaa! Olin aiemmin kuullut paljon hyvää Cinnan tunneista, joten rohkaistuin itsekin osallistumaan, jopa Ismolla. Vähän jännitti mennä, kun koskaan ei tiedä etukäteen, onko valmentajalla jotain lämppäreitä ja/tai ravureita vastaan - Ismo kun on kuitenkin molempia... Joillakin kun on standardit hieman korkeammalla esteratsujen suhteen. ;)  Mutta mentiin nyt kuitenkin!

Maneesilaatu... Mutta hei, sarjapelosta ei ole enää tietoakaan! :D


Ismolla oli tosiaan ollut keskiviikko ja torstai todella kevyttä pakkasten takia, joten hieman ylivirittynythän se oli. Jo alkukäynneillä, eli matkalla maneesille, Ismo oli jo hyppimässä pitkin tietä ja pörisi ihan ihmeellisesti ja tuijotteli ympärille - ei yhtään sen tapaista. Maneesissa se katseli kaikkia muita ihan innoissaan ja rupesi hötkyilemään. Olin tässä vaiheessa jo aivan jäässä itse.

Muut aloittivat tunnin laukassa, me yllätys yllätys ravissa. Tehtiin alkuun isoa pääty-ympyrää oikealle, jonka jälkeen pitkällä sivulla ensin suoralla linjalla puomeja ja sitten kaarevalla linjalla. Me tulimme sen myös ravissa, ja Ismo oli lähdössä lentoon jokaiselta puomilta. Mutta onneksi saatiin muutama hyvä, rauhallinen suoritus. Sitten sama vasempaan, mikä meni jo rauhallisemmin, sillä vasemmalle mentiin pois päin maneesin ovilta.

Sitten alettiin tulemaan sellaista jumppista, missä oli yhden laukan väleillä muutama pysty. Eli: puomi-pysty-1 laukka-pysty-1 laukka-pysty-1 laukka-pysty-puomi (= puomit molemmissa päissä + neljä pystyä yhden laukan väleillä). Tultiin tehtävään sisälle ravissa, mistä jatkettiin laukalla tietenkin tehtävä loppuun. Cinna korjasi asentoani ekan kerran jälkeen, jolloin Ismokin pomppasi paljon paremmin jokaisen esteen!



Viimeinen tehtävä oli sitten sarja, jossa oli ristikko - 1 laukka - ristikko - 2 laukkaa - pysty, jonka viimeinen pysty nostettin loppuun vielä okseriksi. Tähän tultiin ensin laukalla sisälle, mutta pystyn noustessa okseriksi tultiin hallitummin ravissa sisälle tehtävään, mistä jatkettiin taas laukalla loppuun viimeisenkin yli. Tämä onnistui meiltä aivan älyttömän hyvin! Ismo tuli reippaasti sisälle tehtävään, jolloin loputkin esteet meni kuin vettä vaan!

Viimeisen okserin korkeudeksi arvoisin ehkä 70-80cm? Mikä sekään ei tuntunut yhtään miltään. :D Olin niin tyytyväinen siihen hyppyyn, ja saatiin jopa pienet hyväksyvät kehut Cinnalta, joten päätettiin, että meidän on hyvä jättää tunti tähän. Eipä muutkaan siinä kauaa enää hyppineet, joten päästiin lähtemään kotia kohti.

Yksi erittäin positiivinen asia, mihin kiinnitin Cinnassa huomiota, oli, että Cinna vaati ratsastajalta paljon, mutta kuitenkin tehtävät tehtiin hevosen ehdoilla (kuten meidän ravilähestymiset). Kaikki ratsastajat tunnilla myös tuli jokaisen tehtävän aina niin monta kertaa, kunnes Cinna oli tyytyväinen suoritukseen, ja vasta sen jälkeen muutettiin tehtävää tai siirryttiin seuraavaan tehtävään! Tunnista jäi itselleni älyttömän hyvä fiilis, vaikka Ismo onkin huonompi kuin muut tunnilla olleet. Mutta Ismon tasoon nähden me suoriuduimme jokaisesta tehtävästä oikein mallikkaasti - viimeistään sitten, kun Cinna korjasi virheen (tai pari)! :D




perjantai 6. tammikuuta 2017

Lunta, lunta, lunta!


Vihdoinkin se lumi tuli :D - järkyttävän pakkasen siivittämänä tosin... Mutta nyt näyttäisi onneksi ainakin täällä eteläisemmässä Suomessa lauhtuvan ihan hyvää vauhtia! Pakkasen huonoja puolia on tietysti meidän kentän jäätyminen, mutta onneks etutarhojen taakse pellolle voi välillä mennä tuuppaamaan koulua.

Käytiin tiistaina pienen kuvaussession jälkeen (lisää siitä postauksen lopussa!) sitten Grandin kanssa tuolla pellolla, ja ai että kun siellä oli hyvä, joustava pohja ja Grandikin liikkui todella kivasti!

Tein lähinnä ympyrällä väistöjä ensin käynnissä, sitten ravisiirtymisiä ja muutamia laukkapätkiä. Tähtäimessä oli vain saada Grandi rennoksi ja liikkumaan eteen.

Alkuun G ei ollut ollenkaan samaa mieltä tästä eteen liikkumisesta, mutta loppua kohden parani ja ravasi erittäin kivasti! Saatiin vain muutama julkaisukelpoinen kuva, kun kuvaaja ei oikein ymmärtänyt (tai ymmärrä vieläkään :D) hevosten kuvaamisesta, joten loput kuvat olivat joko tärähtäneitä, ihan oudoista kuvakulmista ja oudoilla zoomauksilla tai sitten ponin jalat oli ihme supuissa (oma henk. koht. inhokki :'D). Mutta tässä muutama:





Välikäynneillä piti tietenkin yrittää napsia noita yksittäisiä heinänkorsia... :'D

Loppuverkoista


Tosiaan tiistaina otettiin myös Eetun kanssa muutamia "yo-kuvia", mutta ilman mekkoa. Eetua ei juuri kuvaus kiinnostanut, mutta saatiin me muutama ihan siedettäväkin!

Kuvausta hieman vaikeutti kaksi muuta kaviokasta kentällä saman aikaisesti, mutta onneksi Eetu osaa pitää huolen, ettei kukaan tule mun lähelle, kun hieman mustasukkainen otus on. ;)  Mutta siis, kuvia..

PS: Totesin, että ne mekkokuvat voi hyvin ottaa keväämmälläkin, sitten kun ei tarvitse ihan paleltua kuoliaaksi. ;)






Edustetaan molemmat :'D♥



Sellainen tiistai! Tällä viikolla oli järkyttävät pakkaset, mutta perjantaina päästiin kuitenkin hyppäämään, sillä meillä oli Cinnan estevalmennus! Siitä lisää sitten tulevassa postauksessa.


Oletteko te ottaneet juhlakuvia heppojen kanssa? Millaisia? :D
Insipiraatiota vielä haen niihin mekkokuviin. ;)

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

10 lupausta vuodelle 2017

Vuosi vaihtui upeiden ilotulitusten räjähdellessä Helsingin yötaivaalla viime yönä! Mahtavassa seurassa suunnattiin ilotulitusten jälkeen juhlimaan. :)

Miten teillä sujui vuodenvaihde? :D


Aina vuoden alussa asetan itselleni tavoitteita kuluvalle vuodelle - enemmän tai vähemmän ratsastukseen liittyviä ;). Mutta pitkään aikaan en ole tehnyt uuden vuoden lupauksia. Tavoitteistani niin omassa ratsastuksessani kuin myös Ismon kanssa olen kirjoittanutkin jo omat postauksensa.

Mutta tässä olisi siis uuden vuoden lupaukseni vuodelle 2017:


1. Aion kokeilla uusia asioita ja ruokia

2. Muistan pitää silloin tällöin myös vapaapäiviä, jolloin ei tarvitse lähteä minnekkään eikä tehdä yhtikäs mitään.

3. Aion huomattavasti vähentää karkin, suklaan ja muun ns turhan (erityisesti makean) syömistä. Ja muutenkin haluaisin syödä terveellisemmin.

4. Aion lukea eläinlääkiksen pääsykokeisiin - ja jos tuuri käy, voin päästä sisälle!

5. Aion lukea ainakin muutaman kirjan. Joskus peruskoulussa luin arviolta 200-300 kirjaa vuodessa (mukaan lukien siis ne Polluxin/Pennygirlin heppakirjat ;)...), mutta viime vuonna taisin lukea ehkä yhden tai pari.


6. Haluan tutustua uusiin ihmisiin tänä vuonna, ja haluaisin tutustua myös livenä ainakin yhteen (hevos)bloggaajaan. :)

7. Aion opetella säästämään rahaa paremmin ja jättää shoppailun minimiin.

8. Aion opetella heräämään aikaisemmin ja menemään myös ajoissa nukkumaan. Yökukkuja kun olen.

9. Lopetan kynsien nypräyksen. Mulla on jo luonnostaan aivan surkeat kynnet, minkä lisäksi on pienestä asti ollut huono tapa nyprätä niitä ja leikata saksilla niitä liian lyhyiksi. Todella ärsyttävää ja mielestäni rumaa, mutta usein tylsistyneenä tai jännittäessäni jotain alan niitä nypräämään. Hyi.

10. Aion muistaa nauttia ja iloita myös pienistä asioista, ja yritän olla murehtimatta enää jälkikäteen epäonnistumisia. :)


Teittekö te kenties lupauksia tälle vuodelle? Jos, niin mitä?